Tule kokeilemaan harrastuslajia

AGILITY:

Agility on vauhdikas koirien esteratakilpailu. Agilityssä ihminen ohjaa koiran virheettömästi ja mahdollisimman nopeasti tuomarin suunnitteleman radan läpi. Ratatyyppejä on kaksi: agilityrata ja hyppyrata. Radalla on yleensä 12–20 estettä.

Laji on avoin kaikille koiraroduille ja myös sekarotuisille. Agilityssä menestyminen edellyttää koiralta yhteiskuntakelpoisuutta, hyvää fyysistä kuntoa, toimintakykyä ja ennen kaikkea hyvää yhteistyötä ohjaajan kanssa. Agility edellyttää hyvää fyysistä kuntoa myös koiran ohjaajalta. Lajin tarkoituksena on kehittää koiran toimintakykyä ja älykkyyttä siten, että se suorittaa kilpailuradalla erilaisia esteitä. Agility on kasvattava, urheilullinen kilpailumuoto, joka parantaa koiran yhteiskuntakelpoisuutta.

Agilityssä koirat jaetaan kolmeen tasoluokkaan, joista 1-luokka on tarkoitettu aloitteleville kilpailijoille. Ykkösluokassa menestyneet nousevat 2-luokkaan ja siinä menestyneet vuorostaan 3-luokkaan. Tasoluokkien eroina ovat radan pituus ja sen vaikeusaste sekä koiran suoritusnopeus, jota käytetään ihanneajan määritykseen. Kaikissa tasoluokissa koirat jaetaan säkäkorkeuden perusteella viiteen kokoluokkaan: pikkumini-, mini-, medi-, pikkumaksi- ja maksiluokkaan. Pikkumini-koiran säkäkorkeus on alle 28 cm, minin alle 35 cm, medi-koiran säkäkorkeus 35-42.99 cm, minimaksin 43-49,99 cm ja maksi-koiran säkäkorkeus on 50 cm tai yli.

Lajin harjoittelun voi aloittaa jo nuorella, terveellä koiralla, mutta liikaa rasitusta tulee välttää. Agilityseurat järjestävät alkeiskursseja, joille kannattaa osallistua vasta, kun koiran luusto on täysin kehittynyt. Kilpailevan koiran täytyy olla vähintään 18 kuukauden ikäinen, terve, tunnistusmerkitty ja rokotettu Suomen Kennelliiton määräysten mukaisesti. Koiran tulee myös olla perustottelevainen.

Agility on koiraharrastuslajina suhteellisen nuori. Sen historia ulottuu 1970-luvun Englantiin, jossa sen kehittivät John Varley, Peter Meanwell ja Peter Lewis esteratsastuksen pohjalta näytöslajiksi. Agility nähtiin ensi kertaa kuuluisassa Cruftsin koiranäyttelyssä vuonna 1978, ja muutamassa vuodessa laji levisi ympäri Brittein saarta. Suomeen agility saapui vuonna 1986, jolloin se esitettiin näytöksenä Helsingin Messukeskuksen koiranäyttelyssä. Ensimmäiset viralliset yksilökilpailut pidettiin vuonna 1989. Lajin suosio kasvoi räjähdysmäisesti sen jälkeen, kun Suomen Kennelliitto järjesti agilityn maailmanmestaruuskilpailut vuonna 2000 Helsingin jäähallissa.

NOSEWORK:

Nosework kehitettiin Yhdysvalloissa vuonna 2008. Laji kehitettiin alun perin rescuekoirille itseluottamusta kasvattavana tekemisenä, mutta levisi pian muidenkin koiraharrastajien lajiksi. Noseworkissa koira opetetaan tunnistamaan ja ilmaisemaan kolme erilaista kohdehajua sekä niiden yhdistelmiä. Etsittävät hajut ovat eukalyptus, laakerinlehti ja laventeli.

Nenätyöskentely on koiralle ominaista ja mieluisaa. Kohdehajujen etsiminen vaatii koiralta nenänkäytön lisäksi aivotyöskentelyä. Noseworkin suosio on kasvanut nopeasti ja laji on levinnyt moneen maahan. Nosework on Kennelliiton virallinen koemuoto 1.1.2020 alkaen.

Nosework on kaikille koirille ja ohjaajille sopiva laji, jota voi harrastaa itsekseen tai koulutusryhmässä. Laji tarjoaa koiralle mukavaa aktivointia ja kehittää koiran itsevarmuutta. Hajupiiloja voi tehdä omassa kodissa, ulkoilureitin varrella tai muussa ympäristössä. Kilpailuissa jokainen koirakko suorittaa etsinnän yksitellen, joten laji sopii myös aremmille koirille. Lajia voi harrastaa myös ilman kilpailutavoitteita.

Nosework on mukavaa yhteistä tekemistä sekä koiralle että ohjaajalle. Nosework aktivoi koiraa sekä nenänkäyttöön että aivotyöskentelyyn. Koira pääsee toteuttamaan lajityypillisiä tarpeitaan ja kehittämään itsevarmuuttaan. Koiran tehtävänä on tutkia etsintäalue ja löytää piilotetut kohdehajut. Ohjaajan tehtävänä on seurata koiran työskentelyä ja tarvittaessa olla tukena.

Nosework-kokeissa suoritetaan etsintöjä eri etsintämuodoissa. Kohdehajuja etsitään sisä-, ulko-, laatikko- ja ajoneuvoetsinnässä. Käytössä on kaksi eri koemuotoa. Kaikkien etsintämuotojen kokeissa (KEK) koirakko suorittaa samassa kokeessa osasuorituksen neljällä erilaisella etsintäalueella. Yhden osion kokeessa (YEK) suoritetaan neljä erilaista etsintää yhdestä etsintämuodosta.

Jokaisessa koemuodossa on kolme luokkaa: 1., 2. ja 3.luokka. 1. luokan kohdehajuna käytetään eukalyptusta, 2. luokassa käytetään eukalyptusta ja laakerinlehteä sekä niiden yhdistelmää, 3. luokassa käytetään eukalyptusta, laakerinlehteä ja laventelia sekä niiden yhdistelmiä. Käytetyt hajut ovat koirille myrkyttömiä hydrolaatteja.

Kokeissa kerätään pisteitä koiran löytäessä alueelle piilotetut hajut. 1. luokassa jokaiselle alueelle on piilotettu yksi haju. 2. ja 3. luokissa alueille voidaan piilottaa enemmän hajuja. 3. luokassa osa etsintäalueen tiloista voi myös olla tyhjiä. Koirakko voi saavuttaa täydet 100 pistettä suorituksensa aikana, mikäli kaikki kohdehajut löytyvät ja koirakko ilmoittaa etsinnän valmiiksi ennen enimmäisajan päättymistä.

Kokeen tuomari asettaa jokaiselle etsintäalueelle enimmäisajan. Koirakko kerää löytöpisteitä löytäessään etsintäalueen hajut asetetun enimmäisajan sisällä. Koirakko voi saada virhepisteitä esimerkiksi väärästä ilmaisusta. Virhepisteitä ei kuitenkaan vähennetä saavutetuista pisteistä. Koira on oikeutettu luokkanousuun saavutettuaan kolmesta eri kokeesta 100 pistettä ja enintään 3 virhepistettä/koe.

Koemuotojen luokkanousut etenevät toisistaan riippumattomina. Koira voi esimerkiksi kilpailla kaikkien osioiden kokeessa ylimmässä luokassa ja yhden osion kokeessa alemmassa luokassa. Luokkien vaikeustasoon vaikuttavat etsittävien hajujen määrä, etsintäalueen koko, ympäristön vaativuus sekä suoritusaika.

RALLY-TOKO:

Rally-toko on hauskaa aktivointia, jota voivat harrastaa kaikenikäiset ja kaiken kokoiset koirat ja ihmiset. Rally-tokon tavoitteena on ohjaajan ja koiran välinen yhteistyö sekä opettaa ohjaajalle hyvää koiran käsittelytaitoa. Tärkeintä radalla ja treeneissä on iloinen kontakti, liikkeet suoritetaan hymyssä suin, hännät heiluen. Koiraa saa kehua ja kannustaa koko suorituksen ajan.

Rally-toko on 2000-luvun alkupuolella Yhdysvalloissa kehitetty laji, joka yhdistää elementtejä tokosta, agilitystä ja koiratanssista. Rally-tokossa tärkeintä on ohjaajan ja koiran iloinen yhteistyö, ei niinkään seuraamisen pilkuntarkka paikka tai asennon millintarkka suoruus. Koiraa saa ohjata sekä suullisin käskyin että käsimerkein ja kannustaa koko suorituksen ajan. Rally-tokossa suoritetaan erilaisia liikkeitä (mm. istumista, seisomista, maahan menoa, seuraamista eri tempoilla ja erilaisin käännöksin) tehtäväkylttien määräämässä järjestyksessä, tuomarin suunnittelemalla radalla.

Rally-tokoa voivat harrastaa kaikenikäiset ja kaiken kokoiset koirat sekä ihmiset. Rally-toko on kehitetty aivan tavallisia koiranomistajia ajatellen ja sen päätavoitteena onkin saada aikaan koiria, jotka on koulutettu käyttäytymään hyvin kotona, yleisillä paikoilla sekä muiden koirien läheisyydessä. Rally-toko on alokasluokassa vielä helppoa ja kynnys kisaamaan on tarkoituksella mahdollisimman matala. Ylemmissä luokissa riittää sitten haastetta tavoitteellisemmillekin ohjaajille ja kouluttajille.

Laji sopii mainiosti yhteistyön ja kontaktin parantamiseen, iloiseen temppujen opettamiseen ja aktivointiin. Sitä on helppo harjoitella itsekseen myös kotona ja lenkkien ohessa. Tärkeintä radalla ja treeneissä on iloinen kontakti. Esimerkiksi kilpailusuorituksen aikana koiran kehuminen ja innostaminen ovat ehdottomasti sallittuja. Rally-toko tarjoaa hyvää fysiikkatreeniä etenkin ylemmissä luokissa, missä tehdään pyörähdyksiä eri suuntiin, takapään käyttöä, peruutusta ja seuraamista myös oikealla puolella. Eläköityvien koirien vanhuuspäivien iloksi se on myös mitä mainiointa aktivointia!

(Tekstilähteet: Kennelliitto)